Julkisessa keskustelussa sote-sektori näyttäytyy usein pelkkien säästöhaasteiden ja kriittisen asiakaspalautteen kautta, mutta pinnan alla tapahtuu myös hyviä asioita. IT-toimijan näkökulmasta Suomen hyvinvointialueet ovat osoittaneet poikkeuksellista kykyä uudistaa toimintaansa ja parantaa tehokkuuttaan esimerkiksi älykkään teknologian avulla.
Hyvinvointialueiden aloituksesta saakka on ollut selvää, että vanhoilla toimintamalleilla ei voida vastata tulevaisuuden tarpeisiin. Teknologian ja ohjelmistokehityksen näkökulmasta alueet ovat kuitenkin onnistuneet erinomaisesti ainakin yhdessä asiassa: ne ovat lähteneet rohkeasti etsimään täysin uudenlaisia, arkea aidosti tehostavia ratkaisuja.
AI Dimensionin asiakkuusjohtaja Riku Hämeenniemi näkee kehityksessä paljon positiivisia piirteitä. ”Hyvinvointialueilla on hyvä valmius kilpailuttaa eri toimijoita ennakkoluulottomasti, mikä on jo nyt johtanut kokonaisuudessaan myönteiseen kehitykseen. Hankinnoissa ei katsota enää vain perinteisiä ratkaisuja, vaan uskalletaan painottaa laatua, innovatiivisuutta ja aitoa lisäarvoa tuottavia ominaisuuksia”, hän arvioi.
Kiihdytyspaja sote-alan järjestelmille
Hyvä esimerkki ennakkoluulottomuudesta on tekoälyn ja edistyneen reittioptimoinnin tuominen osaksi kotisairaanhoidon ja kotihoidon arkea. AI Dimension toimii tällä kentällä eräänlaisena kiihdytyspajana: yhtiön tarjoaman teknologian ja avointen rajapintojen avulla mistä tahansa jo käytössä olevasta toiminnanohjaus- tai reittisuunnittelujärjestelmästä voidaan saada ulos moninkertaiset tehot.
Erot markkinoilla ovat valtavia, ja hyvinvointialueet ovat alkaneet tunnistaa nämä mahdollisuudet kilpailutuksissaan.
Resurssiviisautta ja parempaa hoitotyötä
Hyvinvointialueiden onnistuneet IT-hankinnat näkyvät konkreettisina säästöinä, mutta ne säästävät rahan lisäksi myös luontoa ja henkilöstön voimavaroja. Kun alueet valitsevat älykkäitä optimointiratkaisuja, hoitajien turha liikkuminen ja siirtymät kentällä vähenevät minimiin.
”Hyvinvointialueiden rohkeus kokeilla ja kilpailuttaa uutta teknologiaa on osoitus siitä, että sote-alalla halutaan aidosti tukea ihmisläheistä hoitotyötä. Kun teknologia hoitaa monimutkaisten logististen haasteiden ratkomisen, ammattilaisten aika vapautuu siihen tärkeimpään – eli potilaiden kohtaamiseen”, Hämeenniemi toteaa.
